Oppimistehtävä 4 C

Sosiaalinen media tulevaisuudessa

Mitä mahdollisuuksia näet sosiaalisen median käytössä tulevaisuudessa? 

Jos ajattelen omaa alaani (opetustyö) niin sosiaalinen media tarjoaa valtavan määrän mahdollisuuksia. Oppiminen siirtyy jatkuvasti enenevissä määrin sähköiseksi ja näin ollen ajan ja paikan voi jokainen määritellä itselleen sopivaksi. Nyt jo pystyn opiskelemaan kursseja toisesta oppilaitoksesta silloin kun minulle sopii. Toiveissa on toki, että myös kansainvälinen yhteistyö eri oppilaitoksilla kehittyy ja voidaan pian suorittaa tutkintoja käymättä kertaakaan oppilaitoksessa toisella puolella maailmaa. Siihen on toki vielä matkaa, että kaikkien maiden koulutuksesta saadaan yhtenäistä, mutta pikkuhiljaa EU-maat alkavat onnistua siinä.

Sosiaalinen media mahdollistaa myös sellaisten ihmisten oppimisen, joilla ei ole varaa opiskella oppilaitoksissa tutkintoja vaan jokainen diginatiivi tutkii sosiaalisen median ilmiöitä jo äidinmaidossaan ja oppii toivottavasti lähdekriittiseksi eri tavalla kuin me, joiden pitää kaikki opetella kantapään kautta. Sosiaalisen median välineet todennäköisesti uusiutuvat ja monipuolistuvat ja sitä kautta ne, joita me olemme tottuneet käyttämään ovat "so last season". Tämän ilmiön olen jo huomannut omassa työssäni.

Kuten olemme jo huomanneet, lehtimainonta on siirtynyt hiljalleen someen ja jos monet ajattelevat että ajankohtaisempi tieto löytyy somesta kuin esim. yritysten www-sivuilta. Some toimii jo tiedonhaun välineenä ja uskon, että sen merkitys tulevaisuudessa korostuu. 

Digitaalisesti ajan hermolla pysyttelevät yritykset käyttävät yhä suunnitelmallisemmin sosiaalista mediaa mm. työnantajamielikuvan edistämisessä. Esimerkkinä voisin mainita vaikkapa Patrian. Patriassa tehtiin tutkimus työnantajamielikuvasta jonka jälkeen luotiin yhteisiä hästägejä, joita henkilökunta innostui käyttämään kertoessaan omasta työstään. Tämä toimintatapa nostatti ammattiylpeyttä ja toisaalta lisäsi positiivista mielikuvaa Patriasta heidän omille työntekijöilleen ja myös ulkopuolisille. Kun yritys luo itselleen työnantajalupauksen ja se näkyy somessa henkilökunnan toimesta toteutuvan niin rekrytointi helpottuu ja laadukkaita työnhakijoita on helpompi saada. Rekrytointikanavana sosiaalinen media toimii erittäin hyvin ja uskon sen korostuvan tulevaisuudessa entisestään. 

Miten yksityishenkilönä sosiaalisen median käyttö vaikuttaa mielestäsi ammatilliseen toimintaan yleisesti?

Jos somea osaa hyödyntää yksityishenkilönä, osaa sitä todennäköisesti käyttää myös ammatillisesti. Kuten jo aiemmin mainitsin, niin tietyt ammattiryhmät ja heidän perheenjäsenensä joutuvat työnsä puolesta olemaan näkymättömiä tai vähintään tunnistamattomia sosiaalisessa mediassa.

Yksityishenkilön on aina oltava somessa tarkkana sen vuoksi, että mikäli joku tietää (tai hänen tiedoissaan näin kerrotaan) missä hän työskentelee, edustaa hän tällöin työpaikkaansa myös somessa. 

somesta voi olla ammatillisesti kovastikin hyötyä mm. verkostoitumisessa ja yrityksen kansainvälistymisessä. Suomalaiset ovat vielä melko kehnoja verkostoitumaan esim. jenkkeihin verrattuna, mutta some tarjoaa mahtavat välineet verkostoitumiseen omalla alalla jopa kansainvälisesti. Esimerkiksi somessa ilmoitettu oman alan messutapahtuma kerää osallistujia ja sen kautta voi sopia pikaisia "treffejä" yhteistyökumppaneiden kanssa messujen ajalle, mikäli tapaaminen olisi muuten haastavaa tai kyseessä on uuden yhteistyökumppanin ensitapaaminen.

Monet pienyrittäjät käyttävät esim. facebookista löytyvää ajanvaraustoimintoa ja esim ravintolat voivat myydä johonkin konserttiin lippuja sitä kautta. Sosiaalinen media alkaa hiljalleen korvata puhelujen ja tekstiviestien funktiota lähes kokonaan.


Onko viestiminen sosiaalisessa mediassa liian negatiivissävyistä?
Saatan olla optimisti, kun haluan ajatella että aikamme diginatiivit syrjäyttävät omalla viestintätavallaan vielä meidät vanhat negatiiviset kääkät. Monesti ne, jotka haluavat provosoida ja aiheuttaa negaatioita somessa ovat niitä, jotka eivät muuten saa riittävästi huomiota ja eivätkä saa ääntään kuuluviin. Onneksi muutumme jatkuvasti taitavimmiksi kirjoittajiksi ja toisaalta osaamme myös hiljalleen tulkita kirjoitettua tekstiä paremmin ja sivistyneemmin. Toki aina on niitä, jotka purkavat omaa turhautumistaan sosiaalisessa mediassa.

Toisaalta toisen asteen opiskelijoissa on havaittavissa selkeä muutos jos vertaan vaikkapa viisi vuotta taaksepäin. Ongelma on lisääntyvät puutteet vuorovaikutustaidoissa nimenomaan kasvokkain tapahtuvassa kommunikoinnissa ja olen tullut siihen tulokseen että se on digitalisaation syytä. Negatiivinen muutos, mutta toisaalta opiskelijoilta vaaditaan hyvin erilaista vuorovaikutustaitoa esim. juuri somen vuoksi ja siksi en voi nähdä tätä muutosta kokonaan negatiivisena. Nykyään nuoret kirjoittavat taitavammin ja toisaalta luetun ymmärtäminen on parantunut. Jos vertaan itseäni 16-vuotiaana omiin opiskelijoihini, niin olin kyllä aika noviisi kirjoittamaan mitään. Diginatiivien sukupolvella on myös hiukan erilaiset leikit esim. itse pelasin erilaisia pelejä sisareni kanssa pirttipöydän ympärillä ja oma lapseni katsoo tai pelaa tabletilla samaisen pöydän äärellä saman ikäisenä. Itse sain ensimmäisen puhelimeni kun olin 15-vuotta, oma lapseni tulee saamaan sen sitten kun oppii lukemaan. Tabletithan ovat olleet käytössä jo 2-vuotiaasta.

Muuttuvatko sosiaalisen median kanavat liian nopeasti? 
Itse ajattelen että muutos kuuluu elämään ja siinä on koitettava pysyä kiinni. En oikeastaan ymmärrä tätä kysymystä koska ainoa pysyvä asia tässä maailmassa on muutos ja sen nopeuteen emme voi paljoakaan vaikuttaa. Toki on itsestä kiinni käyttääkö energiansa pysyäkseen muutoksessa mukana vai yrittääkö sitkeästi pyristellä vastaan ja kyynistyy.

On totta, että sosiaalisen median kanavat muuttuvat nopeaan tahtiin, mutta käyttäjän on syytä pohtia, mitkä kanavat ovat todella minulle tarpeen? Jos ajattelen yrityksen näkökulmasta, niin hyvin hoidettu yksi somekanava, vaikka hiukan vanhanaikainenkin, on parempi kuin pussillinen puolivillaisesti hoidettuja uusia.

Miten yksityishenkilöt voivat vaikuttaa yritysten näkyvyyteen sosiaalisessa mediassa?

Yksityishenkilölt voivat hehkuttaa hyvää palvelua, jakaa julkaisuja ja käyttää hästägejä. Työnantajamielikuvan markkinointi on kaikkien etu. Jos olet tyytyväinen omaan työnantajaan niin miksi siitä ei voisi sosiaalisessa mediassa mainita?

Toisaalta itse ainakin olen jakanut ja tykkäillyt paljonkin muutamien aloittavien käsityöläisten omista some-sivuista ihan jo pelkästään siksi, että he saisivat näkyvyyttä ja tunnettuus lisääntyisi. Toisaalta negaatio on helppo kertoa ja sitäkin voi käyttää markkinointikeinona kuten esim. vaasan alueella vaikuttava pizzeria Teheran aikaan teki. Some on vain siitä armoton, että jos joku keksii jonkun idean, se toimii kerran tai kaksi mutta kovin montaa kertaa se ei jaksa ihmisiä kiinnostaa. Pizzeria Teheran nousi muutama vuosi sitten uutisiin, sillä omistaja käytti todella törkeää kieltä vastaillessaan yrityksen sometilillä asiakkailleen. Tuo ilmiö oli julkisuustemppu ja joku muukin sitä myöhemmin yritti muttei kovin menestyksekkäästi. Pizzeria Teheraninkin sivusto siistiytyi mutta asiakaskuntaa tuli huomattavasti enemmän sillä tätä ilmiötä haluttiin lähteä katsomaan kauempaakin. Toinen taitava somemarkkinoija on Sampo Kaulanen, jonka kaupasta tuli ilmiö sitten, kun Sampo alkoi jakaa rahaa somearvonnan kautta. Yksittäiset ihmiset jakoivat kilpailua somessa niin paljon, että se sai näkyvyyttä ja herätti kiinnostusta.

Blogeissa yksittäiset kirjoittajat voivat vaikuttaa hyvinkin paljon, esim. markkinoimalla tuotteita joko testaamalla ja kertomalla niistä tai ihan vaan mainoksella jossakin blogin reunassa. Tämäkin ilmiö toimii niin hyvässä kuin pahassakin mutta aina jos yritys saa näkyvyyttä niin se on tavallaan hyvä asia, oli näkyvyys sitten positiivista tai jotain muuta.

Oppimistehtävä 2C

Sosiaalisen median pelisäännöt

Tehtävänä oli etsiä netistä jonkun yhteisön julkaisemat sosiaalisen median pelisäännöt ja tutkia niitä sekä vastata kysymyksiin. Valitsin tutkittavakseni rekrytointitoimisto Eila Kaislan sivuilta löytyvät sosiaalisen median pelisäännöt henkilöstölle. 

Linkki sivustolle: https://www.eilakaisla.fi/blogi/sosiaalisen-median-kayttoohjeet-tyontekijoille-ja-hakijoille

Pelisääntöjen keskeisin viesti on käyttäytyä niin hyvin kuin käyttäytyisi kasvokkainkin. Lisäksi sivustolla korostetaan sekä työntekijän että työnantajan vastuuta sosiaalisen median pelisääntöjen noudattamisessa.

Eila Kaislan sivustolla oli seuraava korostus:

Somen ehdottomat EI:t:

• Älä jaa yrityksen sisäistä informaatiota
• Älä puhu pahaa kenestäkään
• Älä valehtele tai johda harhaan
• Älä lähde mukaan julkiseen loan heittoon
• Älä ole anonyymi
• Älä plagioi

Tämä ei mielestäni ole kuitenkaan riittävä ohjeistus työntekijälle työyhteisössä vaan tämän listan tulisi kuulua yleissivistykseen ja jokaisen tulisi osata työyhteisöstä riippumatta käyttäytyä em. listan mukaisesti.

Kenen vastuulla näiden pelisääntöjen laatiminen mielestäsi on ja mitä niissä tulisi olla?

Työnantaja on vastuullinen tiedottamaan työntekijöitään laatimistaan säännöistä ja myös vastuussa siitä, että kaikki työntekijät noudattavat niitä. Jos työntekijän tiedoista selviää, että tämä on töissä ko. yrityksessä niin yksittäinen työntekijä edustaa tällöin yritystä sosiaalisessa mediassa. Työnantajan vastuulla on sitouttaa työntekijät näihin yhteisiin pelisääntöihin. Säännöt voisi uudessa työyhteisössä (tai mikäli tehdään uutena asiana) tehdä henkilöstön kanssa yhteistyössä jo ihan senkin vuoksi, että he sitoutuisivat noudattamaan niitä. Sääntöjen laatimisessa tulisi käyttää pohjana jotakin varmasti luotettavaa lakiin perustuvaa tietoa esim. https://www.vahtiohje.fi/c/document_library/get_file?uuid=8b44c0bf-cff3-4e6c-a587-eea58a9e3ad7&groupId=10229

Säännöissä tulisi olla perustellut ja selkeät ohjeet siitä mitä ei saa somessa tehdä ja miten tulee käyttäytyä. Mielestäni erityisen hyvät someohjeet löytyy jyväskylän yliopiston sivustolta:https://www.jyu.fi/digipalvelut/fi/ohjeet/tietoturva/some

Oppimistehtävä 2B

Digitaalinen identiteetti

Millaisia tietoja sinusta löytyy?

Minusta löytyy muutamia kuvia esim. twitterin, pinterestin ja instagramin profiilikuvat. Lisäksi löytyy muutamia itse ottamiani kuvia isäni hevosista, jotka olen lähettänyt julkaistavaksi sukuposti-sivustolle. Yhtäkään videota en löytänyt, enkä toisaalta mitään muita yhteystietoja kuin työpaikan sivustolla olevat työpaikan tiedot. Lisäksi löysin nimelläni muutamia pinterest-kuvia, joista olen pinterestissä tykännyt. 

Tein haun myös entisellä sukunimelläni enkä löytänyt yhtikäs mitään itseeni lliittyvää.

Tyttönimelläni haku tuotti yhden valokuvan itsestäni 10-vuotiaana ratsastuskilpailuissa ja se on myös julkaistu edellä mainitsemassani sukuposti-sivustossa. 

Minulla on toiminimi, jonka toiminnan olen lopettanut jo useita vuosia sitten ja päätin hakea vielä sen nimellä tietoja. Haku tuotti kaksi itseäni koskevaa tulosta; kauppalehti ja asiakastieto. Kuvia, videoita tai muutakaan ajantasaista dataa ei tämä haku tuottanut.

Ovatko tiedot mielestäsi oikeita?

Itseäni koskevat tiedot ovat oikeita ja eivät kerro minusta liikaa. Kuvat ovat profiilikuvia joten eivät loukkaa ketään ja olen tunnistettavissa niistä. Olen kuitenkin "julkisessa" ammatissa enkä näin ollen koe tarvetta piilottaa profiilikuviani, mutta pohdin että voisihan kaikissa paikoissa olla sama profiilikuva jotta niistä ei voisi päätellä minusta yhtään mitään. 

Mikäli työskentelisin esimerkiksi puolustusvoimilla tai poliisissa muussa samantyyppisessä organisaatiossa niin olisin vielä tarkempi kaikesta datasta, jota internetistä voi nimelläni löytää. Pitäisin varmasti huolen myös siitä, ettei yhdestäkään kuvasta pystyisi tunnistamaan minua ja nimikin saattaisi olla lempinimi tai nimimerkki. Omassa työssäni en ajattele sen olevan kovin tärkeää, vaan päinvastoin esim. facebookissa minulla on oltava tunnistettava nimi ja profiilikuva koska käytän sovellusta ryhmän ohjaukseen. Joillakin kollegoillani on erikseen oma työprofiilinsa somessa ja olen pohtinut itsekin tämän tarpeellisuutta. Toisaiseksi minulla ei ole erikseen työ- ja siviiliprofiileja, koska olen hyvin tarkka julkaisuistani, sometilieni sisällöstä sekä yksityisyyden asetuksista niissä. 

Toiminimeäni koskevat tiedot ovat vanhentuneita osoitetietoja myöden. En koe tarpeelliseksi korjata asiaa, sillä toiminimeni on perustettu vanhalla nimelläni eikä minua näinollen osata yhdistää siihen. Teen korjaukset sitten, jos päätän vielä joskus lähteä yrittäjäksi toiminimellä.

Kuinka voit vaikuttaa siihen, mitä tietoja sinusta on?

Ensisijaisesti olen itse vastuussa omista tiedoistani. On harkittava tarkkaan mitä tietoja itsestään jakaa somessa tai muualla internetissä. Lisäksi on oltava tarkkana miten paljon omat ystävät jakavat kuvia tms. ja mitkä asetukset on laittanut sosiaaliseen mediaan eli onko kaikki julkista vai yksityistä kunnes toisin asetetaan. Lisäksi tulee huolehtia omasta tietoturvasta ettei omalle koneelle tai tiedostoihin pääse kukaan ulkopuolinen. Jos käyttää tietokonetta jossakin julkisessa tilassa, on huolehdittava että yhteys on suojattu ja toisaalta jos kone on esim. kirjastossa niin tulee huolehtia siitä, että selaushistoria nollaantuu ja ylipäänsä käyttää vaikka incognito-tilaa jossa historia ei edes tallennu eikä näy muille käyttäjille. 

Itse teen tasaisin väliajoin hakuja omalla nimellä ja nimimerkeillä jotta näen mitä tietoja minusta julkisena löytyy. Ihan kaikkeen itseä koskevaan tuskin pystyy vaikuttamaan, mutta oma tarkkuus ja harkinta edesauttavat pysymään asialinjalla. 

Kamera on syytä olla peitossa kaikissa koneissa, vaikka teipillä, erityisesti silloin jos epäilet koneen saastuneen jollakin tasolla. Jossakin viruksessa tai haittaohjelmassa voi olla toiminto, joka ottaa tietokoneen kameran käyttöön ja tallentaa kuvaa täysin huomaamatta. Tämän vuoden aikana mediassa kerrottiin juuri tämäkaltaisesta toiminnasta, jossa salaa kuvatulla videolla yritettiin kiristää rahaa. 

Voiko tietoja poistaa verkosta?

Tietoja voi toki yrittää poistaa, mutta jos jokin data on internettiin laitettu niin hyvin vaivalloista ja aikaa vievää on saada tieto sieltä pois. Aiemmin (ensimmäisessä tehtävässä) mainitsin, että Suomessakin on myynnissä vakuutuksia, jotka tarjoavat tietojen poistamispalvelua kunnianloukkauksissa tai vastaavissa tapauksissa joissa internettiin on päätynyt jotain kyseenalaista dataa itsestä. En kuitenkaan usko, että mitään pystytään kokonaan poistamaan ja voisin kuvitella että noissa vakuutuksissa on porsaanreikiä koskemaan käyttäjän itsensä postaamien tietojen "omavastuusta" eli jos itse on joskus laittanut itsestään jonkin epämääräisen ja kyseenalaisen kuvan esim. someen ja myöhemmin huomaakin sen olevan virhe, niin voi olla liian myöhäistä.

Moni sosiaalinen media esim facebook ja instagram kärsivät nk. profiilivarkauksista, joissa joku voi tehdä profiilin toisen nimellä ja kuvalla. Tätä ongelmaa vastaan heillä on toki omat toimintatapansa mutta jonkun pitää ensin huomata tämä profiilivarkaus ennen kuin asialle voidaan tehdä mitään. Muutamalle ystävälleni on valitettavasti käynyt niin ja olen itsekin luullut seuraavani ystäväni profiilia kunnes on selvinnyt että se onkin joku aivan muu ihminen siellä takana. Tällainen toiminta voi johtaa vaarallisiinkin tilanteisiin jos mietitään vaikkapa niitä ihmisiä jotka eivät syystä tai toisesta olla millään tavalla tunnistettavissa somessa ja ovat suojanneet profiilinsa muilta kuin itsensä hyväksymiltä henkilöiltä. 

Digitaalinen identiteetti

"Useimmat ihmiset eivät tiedä, että heillä on digitaalinen identiteetti. Se on nykyään hajautunut moneen eri tietokantaan: verottajalle, työnantajille, kansaneläkelaitokselle, luottokorttiyhtiöille, pankeille, bonuskorttien tarjoajille, vakuutus-, sähkö-, puhelinyhtiöille, www-palveluille, ajokortti-, rikos-, luottotieto-, väestö- ja kiinteistörekisteriin. Digitaalinen identiteetti määrittelee tietokantojen kautta meidät ja oikeutemme."

Lähde: https://www.tivi.fi/uutiset/digitaalinen-identiteetti/8c4e1284-fe40-3798-a013-a2e56ea1a6bd

Em. postauksessa perustellaan hienosti, miksi olisi järkevää, ettei kaikkiin paikkoihin olisi erikseen omia käyttäjätunnuksia ja salasanoja. Monilla verkkokaupoilla on mm. puutteelliset turvastandardit ja näin ollen aina asioidessaan asiakas on vaarassa joutua digitaalisen identiteettivarkauden uhriksi jollakin tasolla. Jos jokaiseen paikkaan pitäisi todentaa henkilöllisyys esim. verkkopankin kautta, asiointi olisi huomattavan paljon turvallisempaa. 

Digitaalinen identiteetti on viimekädessä aina kuitenkin käyttäjän itsensä vastuulla joten tietoisuus lisää turvallisuutta. Mielestäni on kuitenkin melko pelottavaa ajatella, että digitaalinen identiteetti on määrittelee meidät ja oikeutemme. 

Jokunen tovi sitten lehdissä oli juttua Ninasta jonka autosta varastettu lompakko johti monien vuosien velkahelvettiin identiteettivarkauden vuoksi. Hänen nimellään oli käyty jopa synnyttämässä ja sosiaalityöntekijät olivat ovella ihmettelemässä miksi vauvaa ei ole käytetty neuvolassa. Tämä esimerkki koskee varastettua lompakkoa ja identiteettiä joten voin vain kuvitella kuinka paljon hallaa voi tehdä digitaalisen identiteetin varkaus ja kuinka vaikeaa sen aiheuttaman lumipalloefektin pysäyttäminen voikaan olla. 

Datan manipulointi

Kaikkea dataa voidaan manipuloida ja muokata. Itse tykkään aina pohtia kuvaa katsoessani, että kuinka paljon on jätetty kuvan ulkopuolelle jo siinä vaiheessa kun kuva on otettu. Kuitenkin kuvan muokkaaminen on tänäpäivänä tehty niin helpoksi että 3-vuotias lapsenikin osaa "hassutella" snapchatin filttereillä ja tehdä kaunista videota itsestään. Tästä päästäänkin aasinsillalla sosiaalisen median armottomuuteen juurikin kuvan muokkauksen vuoksi. Sosiaalisessa mediassa saatetaan julkaista kuvia, joita on edeltäny joko satoja kuvia ennen ensimmäistä onnistunutta ja toisaalta voidaan käyttää filttereitä, kuvan muokkausta tai kaikki yhtä aikaa. Sosiaalisessa mediassa jo pelkästän kuvien katsominen edellyttää lähdekriittisyyttä, sillä todellisuus voi olla todella kaukana siitä, millaista kuvaa joku haluaa itsestään viestittää.

Digitaalisen identiteetin muodostamiseen kuvalla on mielestäni suurikin merkitys. Jos esimerkiksi työnantaja haluaa tarkistaa henkilön someprofiilit ja pääsee näkemään jotain kovin aatteellista, hyvän tavan vastaista tai asiatonta niin oletettavasti potentiaalinen työnantaja muodostaa kuvan kautta jo jonkinlaisen ensivaikutelman jonka muuttaminen jälkeenpäin on todella haasteellista. Toisaalta esim. Tinder perustuu täysin siihen, miten kuva onnistuu miellyttämään ja sen jälkeen ehkäpä luetaan teksti, joka voi olla täysin manipuloitua eli voidaan kirjoittaa nk. korulausein vaikka totuus olisikin toinen. 

Kaikkea tietoa voidaan manipuloida videoista kuviin ja teksteihin. Mielenkiintoista on ajatella kuinka paljon uutisia manipuloidaan ennen julkaisua. Mitä kielletään, mitä tietoja salataan tai tietyssä asiayhteydessä jätetään kertomatta? Opiskelijoilleni opetan lähdekriittisyyttä eli aina harkitsemaan ja tutkimaan peräti kahdesti ennen jonkin uutisen esittämisenä faktana.

Itseäni suorastaan ärsytti eräs ystäväni (jota tähän saakka olen pitänyt jotenkin valveutuneena ja älykkäänä), joka jakoi ilmastonmuutokseen liittyvää "uutista". Uutisessa oli siteerattu Sitran tutkimusta ja täysin ilman minkäänlaista faktatietoa keksityin vasta-argumentein pyritty kumoamaan tuota tutkimusta ja toisaalta provosoimaan ihmisiä negaatioon sitraa ja koko ilmastonmuutosta kohtaan. Tämän "uutisen" oli julkaissut pt-media jonka taustalta löytyy kytköksiä mm. mv-lehteen. Tällaiset valeuutismediat voivat kertoa ihan "faktana" jotain uutisia joita ihmiset jakavat somessa koska allekirjoittavat näissä valemedioissa heille syötetyn (faktatietoon perustumattoman) uutisen. 

Pitääkö kaikilla olla tietoja somessa?

Oma mielipiteeni on, että ei pidä. Joskus ihan turvallisuudenkin vuoksi on hyvä pitää matalaa profiilia varsinkin silloin jos on vahvasti jonkin sellaisen aatteen takana joka voi mahdollisesti jakaa mielipiteitä. Toisaalta julkisuuden henkilöillä usein on julkinen profiili ja yksityinen voi olla salattu tai sitten olematon. Somessa on helppo rakentaa itsestään haluamaansa julkisuuskuvaa jos ei mokaile. Some on kuitenkin kovin armoton ja kaikki mokat leviävät hetkessä riippumatta siitä, onko julkisuuden henkilöllä omaa profiilia tai ei. Kuitenkin taitavasti hoidettu some voi olla kultaakin kalliimpi markkinointikanava julkkiksille tai poliitikoille.

Soisaalinen media on hyvä renki mutta kehno isäntä.

Oppimistehtävä 2 A

Tietosuojakysymykset

Kurssin keskustelualueella oli monta mielenkiintoista aihetta liittyen tietosuojaan. Itse aloitin keskustelun pohtimalla voiko työnantaja varmistaa työyhteisönsä tietosuojaosaamisen teettämällä pelkästään tietosuojatestin kaikilla työntekijöillään. Koen, ettei pelkän testin perusteella voida varmistaa, että kaikki (n. 450 henkilöä) noudattaisivat talon omaa tietosuojakäytäntöä ja GDPR-lakia täydellisesti. Käsittelemme työssämme paljon henkilötietoja joista n. 99% on salattavia, ja olen huomannut, että aika huoletta kollegat lähettelevät tietoja salaamattomissa sähköposteissa jne. 

En vielä saanut vastausta tähän aloitukseeni, valitettavasti. Aihetta kuitenkin osittain sivuten tutkin työ- ja elinkeinoministeriön ohjeistusta: https://tem.fi/documents/1410877/2917589/Ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4n+tietosuoja/f94a4e13-9e89-43ea-a6f0-f7c3de37ab9d/Ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4n+tietosuoja.pdf ja vastasin työntekijän tietojen keräämistä koskevaan keskusteluun. Mielestäni myös työntekijä on itse vastuussa omien tietojensa käsittelystä työyhteisössä ja jos esimiehen osaaminen ei tietosuojan osalta ole ajantasaista niin "nohevampana" tietoturvaosaajana työntekijä voi myös neuvoa esimiestä noudattamaan lakia. Jokainen voi myös itse tarkistaa mitä tietoja itsestä kerätään. Ohjetta löytyy täältä: https://tietosuoja.fi/documents/6927448/8214540/Ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4n+tietosuojan+k%C3%A4sikirja/236baba2-1f88-42a1-879c-ded83cc97571/Ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4n+tietosuojan+k%C3%A4sikirja.pdf

Toisinaan olen pohtinut myös, että onko tietosuojaa ja tietoturvaa varmistavat sovellukset kuitenkaan kovin varmoja. Entäpä jos oman työpaikan verkko hakkeroidaan tai virusturva pettää esim. puhelimen kautta. Keskustelualueella vastasin tietovuoto-keskusteluun uudella uutisella joka liittyi Twitterin toimitusjohtajan Twitter-tilin hakkerointiin. Erilaisia tietovuotoja tapahtuu joka puolella, myös Suomessa ja niitä on puitu oikeudessakin viimeaikoina yhä enemmän ja enemmän.

Millaisia seikkoja sosiaalisia verkkotyökaluja työyhteisöissä käyttävien henkilöiden pitäisi ottaa huomioon tietosuojan näkökulmasta? 

Jokaisessa työyhteisössä, joissa käsitellään tavalla tai toisella GDPR-lain alaisia tietoja, on huolehdittava riittävä tietosuojan ja tietoturvan taso sekä varmistettava, että henkilöstö osaa toimia yhteisön omien tietosuojaohjeiden mukaan. Omassa työyhteisössäni henkilökunnan tietokoneet ovat omassa verkossaan ja opiskelijoiden koneet ovat omassaan. Opiskelijat saavat käyttää vain opetusverkossa olevia tietokoneita. Opettajat pääsevät kirjautumaan omilla tunnuksillaan myös opiskelijaverkossa oleville koneille. 

Tietokone on aina lukittava, kun tietokoneelta poistutaan. Aina päivän päätteeksi käyttäjän on kirjauduttava ulos omalta tietokoneeltaan. Tietoturvapäivitykset on pidettävä ajantasaisina. Käyttäjätunnusta ja salasanaa ei saa kertoa muille, eikä niitä saa lähettää sähköpostitse. Salasana tulee vaihtaa esim. kuukauden välein. Eikä salasanaa saa merkitä mihinkään tietokoneen lähettyville (esim. näppäimistön alle). Lisäksi yleisissä tiloissa esim. kirjastossa tietokoneen selaushistoria ja muut selaustiedot on poistettava tai vielä parempi olisi käyttää incognito-tilaa jolloin selaustiedot pysyvät salassa. 

Tietojärjestelmiä tulee käyttää pääosin opiskeluun/työntekoon. Jokainen käyttäjä vastaa omasta käyttäjätunnuksestaan ja sen avulla tehdyistä teoista. Toisen käyttäjätunnuksen Käyttäjä on velvollinen vaihtamaan salasanansa riittävän usein. Sähköpostia lähettäessään käyttäjä on velvollinen käyttämään omia tietojaan. Mitään turhaa hömppäsähköpostia kuten kissavideoita ei saa työpaikan verkossa lähettää, sillä ketjuviestit ja erityyppiset videot voivat sisältää viruksia tai hakkeri- ja haittaohjelmia

Pelien pelaaminen työyhteisössäni on kielletty ja omien ohjelmien asentaminen työyhteisön tietokoneelle ei ole järkevää, sillä koskaan ei voi olla varma, sisältääkö jokin ilmaisohjelma haittaohjelmia jotka voivat levitä työyhteisön verkossa ja aiheuttaa suuren riskin.

 Omilla kotisivuilla tai verkkolevyillä ei saa olla mitään moraalisesti arveluttavia ja yleisiä käyttäytymissääntöjä rikkovia kuvia tai tekstejä eikä mitään muutakaan, joka voitaisiin tulkita tällaiseksi.Sivun tekijän/aineiston käyttäjän on itse varmistettava tekijänoikeudet kuviin ja muuhun käyttämäänsä aineistoon. Työyhteisössä työnantajalla on oikeus poistaa itselleen kielteiseksi tai sääntöjen vastaiseksi katsomansa sivut/tiedostot. Tiedostojen jakamisessa ja tallennuksessa työyhteisön verkkoon on oltava tarkkana kenelle antaa ja mitä oikeuksia. 

Järjestelmän väärinkäyttö voi työyhteisössäni johtaa käyttöoikeuden menettämiseen ja muihin rangaistustoimenpiteisiin. Vakavat väärinkäytökset työnantaja voi antaa viranomaisten tutkittavaksi.Väärinkäytös- tai häiriötilanteissa on järjestelmän vastuuhenkilöllä oikeus tutkia käyttäjän tiedostoja ja yhteydenottoja. Työyhteisössä on kaikkien huomioitava lainsäädännössä (kuten henkilörekisteri- ja rikosrekisterilaeissa sekä tekijänoikeuslaeissa) atk:n käyttöä säätelevät määräykset ja väärinkäytöstapauksista aiheutuvat vahingonkorvausvaatimukset.  Yleensä työyhteisön verkossa Käytössä olevia tietokoneita voidaan etähallita. Tietoliikennettä (www-selailu) tiettyihin sivustoihin ja palveluihin rajoitetaan ja/tai estetään.Tulostusta seurataan erillisellä tulostuksenseurantaohjelmistolla.

Mitä ovat avoimuuden ja läpinäkyvyyden edut
Kun toiminta on avointa ja läpinäkyvää, ryhmäpaine auttaa toimimaan yhdessä sovitulla tavalla ja epäkohtiin puuttuminen on helpompaa. Toisaalta epäkohtia harvemmin edes on silloin kun toiminta on läpinäkyvää ja avointa. Avoimuus ja läpinäkyvyys myös tasavertaistaa toimintaa.

Koulutusorganisaatiossa (työyhteisössäni) ajattelen esim. sisäistä opetusmateriaalipankkia hyvinkin käyttökelpoiseksi ja järkeväksi siltä osin ettei tarvitse rakentaa samaa materiaalia moneen kertaan vaan voi esimerkiksi muokata materiaalia omanlaisekseen. Tämänkaltainen toiminta ei pelkästään ole resurssien säästämistä ja toiminnan tehostamista vaan materiaali jalostuu ja todennaköisesti myös paranee, koska sen kehittämiseen jää enemmän aikaa. Materiaalipankin ongelmana voi toisinaan olla tekijänoikeudet mutta omassa työyhteisössäni on kiistelty mm. siitä, että jos työnantajan aikaa on käytetty materiaalin tekemiseen, niin onko materiaali työnantajan vai opettajan omaisuutta? Itse olen hyvilläni jos tekemäni materiaali kelpaa muillekin ja voin olla avuksi. Lopputuloksena voi olla kuitenkin jalostunut materiaali ja joku toinen voi lisätä siihen asioita joita en itse ole edes osannut ajatella. 

Tähän samaan ajatukseen perustuu monesti myös avoimen lähdekoodin ohjelmat. Aina avoimen lähdekoodin ohjelmat eivät ole ilmaisia mutta ne kehittyvät todennäköisesti nopeammin ja paremmaksi sekä eri käyttötarkoituksiin paremmin silloin kun kuka vaan voi muokata niitä sopimaan omaan käyttötarkoitukseensa paremmin.

Tiedon keräämisessä avoimuus siitä, mitä tietoja kerätään, mihin tietoa käytetään, kuka tietoja käsittelee sekä miten tietoa säilytetään, luo mielenrauhaa ja turvallisuuden tunteen henkilöstölle. Minusta on helpompi toimia kun tiedän pelikentän rajat ja säännöt sekä ymmärrän niiden perusteet.

Työnantajan tiedonantovelvollisuus → velvollisuus oma-aloitteiseen informointiin henkilötietojen käsittelystä ja teknisen valvonnan toteuttamisesta työpaikalla, 4 § 2 mom, 21 §, tietosuoja-asetus 12 artikla: Läpinäkyvyysperiaatteen mukaisesti (mm. rekisterinpitäjä, henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset sekä käsittelyn oikeusperuste, henkilötietojen vastaanottajat, tietojen säilytysajat.)

Lähde: https://tietosuoja.fi/documents/6927448/8214540/Ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4n+tietosuojan+k%C3%A4sikirja/236baba2-1f88-42a1-879c-ded83cc97571/Ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4n+tietosuojan+k%C3%A4sikirja.pdf

Milloin henkilökohtaisten tietojen jakamisesta olisi hyötyä työyhteisön kannalta
Esimerkkinä terveystiedoista voisin ajatella että jos henkilöllä on jokin allergia tai sairaus joka voi oireilla hengenvaarallisesti niin työyhteisössä olisi hyvä olla tiedossa miten henkilöä voidaan kohtauksen tullessa auttaa. 

Toisena casena voisin mainita ay-toiminnan haasteet tiedottamisen suhteen kun sähköpostilistoja ei voi enää jättää näkyviin ja jos esimerkiksi luottamusmies haluaisi viestittää kaikille ketä hän edustaa niin sihteeri ei saa luoda hänelle valmiiksi listaa vaan luottamusmiehen tulee itse etsiä ammattiliiton jäsenrekisteristä edustamiensa henkilöiden yhteystiedot ja tehdä lista, vaikka tämä lista olisi sihteerillä valmiina. Eli toisaalta ymmärrän kyllä miksi laki on tehty, mutta toisinaan sen noudattaminen on melko vaivalloista. 

Millaista vahinkoa voi syntyä ellei henkilökohtaisten tietojen suojaamisesta huolehdita
Erityyppiset tietosuojaloukkaukset, tietojen väärinkäyttö, identiteettivarkaudet. Lisäksi maineen tahraaminen, rikoksiin tai muuhun epämääräiseen toimintaan sekoittuminen (tällä tarkoitan esim. sitä, että jollekin henkilölle tahdotaan tehdä hallaa ja hänet vaikka puhelimen paikantamisella voidaan liittää rikolliseen toimintaan. Nykyään voidaan hakkeroida kaikki ja hakkerit voivat käyttää suojaamattomia ip-osoitteita  esim. omien jälkiensä peittämiseen tai he voivat esim. käyttää etänä suojaamattomia yhteyksiä vakoiluun, kiristykseen ja jos vaikka mihin. Puutteellinen tietoturva ja kehno tietosuoja ovat alttiina hyvin monenlaisille riskeille.

Rahalliset menetyksetkin voivat olla suuri riski jos käytetään paljon mobiilipankkia tai mobiilimaksuliikennettä suojaamattomasti tai laitteet joutuvat vääriin käsiin ja niihin onnistutaan pääsemään sisälle. Monissa sähköposteissa tai www-sivustoissa voi itsessään olla erilaisia vakoilu- ja haittaohjelmia jonka avulla voidaan päästä sisälle organisaation verkkoon tai vaikkapa urkkia salasanoja Tästä syystä esim. salasanat eivät koskaan saisi olla samat eri sovelluksiin.

Toisaalta jos vaikka tietokoneeni olisi autossa ja auto varastettaisiin niin kaikki organisaationi tiedot olisivat vaarassa joutua vääriin käsiin ja siitä syystä organisaatiolla on oma tietosuojaohjeensa sekä tietoturva, jossa määritellään myös fyysiset ehdot esim. työkoneen ja puhelimen käytölle. 

Oppimistehtävä 1 c

Sosiaalisen median sovellusten hyödyntäminen omalla alalla

Työssäni opettajana teen paljon verkostoyhteistyötä ja näin ollen pidän itseäni kohtalaisena some-osaajana jo ihan senkin vuoksi, että käytän opiskelijoiden ohjaamiseen paljon sosiaalisen median välineitä. Snapchat, facebook. instagram, twitter, youtube, whatsapp, padlet, kahoot, teams, skype, moodle, blogi, sähköposti ym. you name it! Sosiaalinen media edesauttaa toki opiskelijan tavoittamista hänen omalla mukavuusalueellaan mutta opettajana tulee osata käyttää kaikkia sovelluksia ja koittaa pysyä "ajan hermolla". Joskus huomaan kyllä olevani jo vanhaa genreä, koska käytän esim. facebookia aktiivisemmin kuin instagramia, mutta toisaalta oma sosiaalinen verkostoni on aktiivisempi facebookissa kuin instassa.

Toisinaan ideointiin hyödynnän workflow-sovellusta, jota on myös mahdollista käyttää esim. ryhmätöissä. Googlen tarjoamat dokumenttipohjat esim. google driven kautta jaettuna toimivat joissakin tilanteissa, mutta ovat jo hiukan "vanhanaikaisia". Sähköiset ryhmäsovellukset ovat poistaneet tulostuksen tarpeen opettajan työssä lähes kokonaan.

Jonkin vähemmän hohdokkaan aiheen opettaminen sujuu mukavasti jos hyödyntää esim. kahoot-pelisovellusta. Sinne voi itse tehdä tietovisan käsiteltävästä aiheesta ja opiskelijat voivat pelata sitä. Toisaalta opiskelijat voivat myös itse rakentaa tietovisan käsiteltävästä aiheesta ja tylsä aihe voi tuntua huomattavasti mukavammalta ja kiinnostavammalta tällä tavoin.

Monesti opettajilta odotetaan jopa sujuvaa digitaitoa ja valitettavasti paljon puhuttu digiloikka peruskouluissa vie paljon aikaa ja resursseja niille, joilla digitaidot eivät vielä ole sillä tasolla, että niitä kykenisi opettamaan diginatiivien sukupolvelle, vaan leikkisästi voisi ajatella että flipped classroom onkin tässä tapauksessa flibbed teacher. Itse toimin toisen asteen opettajana ja siinä erityisen tärkeää on pysyä kärryillä ja käyttää samoja välineitä opiskelijoiden kanssa. Omaa osaamista on päivitettävä aktiivisesti ja kokeiltava jatkuvasti uusia sovelluksia ja medioita.

Vapaa-ajallani sosiaalista mediaa käytän toki em. sovellusten muodossa, mutta esim. pinterestiä käytän enemmän vapaa-aikana kuin työssä. Urheiluseuroilla voi olla käytössään erityyppisiä mobiilisovelluksia kuten my club, jopox tai padio, joiden avulla on helpompi pitää seuran jäseniin ja heidän huoltajiinsa yhtyttä, ilmoittaa treenivuorot, treenipaikat sekä sopia erilaisista asioista. Laskutuskin onnistuu joidenkin em. sovellusten kautta. Omassa seurassani kuntonyrkkeilyn ohjausvuorot jaetaan hiukan vanhanaikaisesti googledocsin kautta, mutta näin varmistetaan, että kaikki käyttäjät varmasti saavat infon ja osaavat käyttää ko. sovellusta.

Omassa arjessa vahvasti kulkevat mukana lasten päivähoitosovellus tougo, jossa varataan hoitoajat, ilmoitetaan viikko-ohjelmat ja poissaolot, viestitetään päivähoidon ryhmän kanssa ja saan sinne myös valokuvia lasten päivästä. Myös erilaiset terveydenhuollon tietokannat ovat käytössäni ja niihin sisältyvät chat-palvelut ovat niin ikään sosiaalisen median välineitä.

Yleisellä tasolla ajattelen, että yritykset ja yhteisöt käyttävät sosiaalista mediaa kertoakseen toiminnastaan, saadakseen näkyvyyttä ja markkinoidakseen toimintaansa, mutta ennen kaikkea vapauttakseen voimavaroja ydintehtävänsä hoitamiseen. Some tarjoaa yrityksille paljon loistavia mahdollisuuksia luoda esim. yhteistyöverkostoja ja toisaalta myös saada uusia asiakkaita. Seuraamalla oman alansa sosiaalista mediaa, pysyy kärryillä kilpailijoista ja toisaalta pystyy ehkäpä kehittämään omaa toimintaansa paremmaksi ja tehokkaammaksi.

Ajattelen, että sosiaalinen media lisää yhteisöllisyyttä ja toisaalta hämärtää voimakkaasti rajaa työn ja vapaa-ajan välillä. Sosiaalinen media voi näin olla yhteisölle yhtäaikaisesti uhka ja mahdollisuus. Teen opinnäyteytötä työnantajamielikuvasta ja yhteisölle sosiaalinen media voi toimia erinoimaisena välineenä esim. rekrytoinnissa ja juuri työnantajamielikuvan kohottajana niin sisäisesti kuin ulkoisestikin.

Sosiaalinen media mahdollistaa helposti verkostoyhteistyön esim. oppilaitostasolla voidaan tehdä benchmarkkausta huomattavan paljon helpommin kun tiedetään mitä muualla tehdään. Kun toimintaa tehdään näkyväksi, kehittyy kilpailijat ja sitä kautta oma yritys tai yheisö. Hyvänä esimerkkinä verkostoyhteistyön hyödystä voisin ajatella kiltakoulumallia, joka lähti alunperin yksittäisen opettajan ajatuksesta tehdä asioita toisin. Nyt erilaisia ammattikoulu-kiltoja on jo todella monta ja heillä on omat verkostonsa nimenomaan sosiaalisessa mediassa. Kiltakouluista löytyy lisätietoa kiinnostuneille täältä: http://kiltakoulut.weebly.com/

Tulipas tässä mieleeni, että työelämän "tinderille" voisi olla kysyntää.. Mielessäni on sellainen sovellus, joka voisi löytää tarvittavia yhteistyökumppaneita toteuttamaan monialaisesti jotakin projektityötä tai yrittäjyyttä.. käyttäjä voisi rajata yritykset toimialan tai sijainnin mukaan ja toisaalta löytäisi ehkä suositusten mukaan uusia toimijoita haluamiltaan aloilta.. ehkäpä joku vielä tällaisenkin toteuttaa.

Edelleen jatkan samalla ajatuksella kuin äskeisessä tehtävässä: asenne ratkaisee!

Oppimistehtävä 1b

 Yritysten, organisaatioiden tai järjestöjen sosiaalisen median käyttäminen

Valitsin tarkasteltavaksekseni tähän tehtävään kolme koulutusorganisaatiota, sillä toimin itse opettajana toisen asteen koulutuksessa ja aihe on hyvin kiinnostava. En valinnut tarkasteluun kuitenkaan aiemmassa tehtävässä esittelemiäni uusia sovelluksia, koska ne kiinnostavat minua itseäni opettajana, mutta eivät ole kovin yleisesti käytössä. Tässä tehtävässä olisi ollut helppo valita tarkasteluun vaikkapa facebook, mutta jotta tästä tehtävästä olisi minulle ammatillisesti jotakin hyötyä niin päätin tutkia millaisia sosiaalisia medioita eri oppilaitosorganisaatioissa kätyetään.

Nimeän blogiini nämä 3 organisaatiota numeroin.

1. Ammattikorkeakoulu, joka kouluttaa monialaisesti ja järjestää myös verkkokoulutusta tutkintotavoitteisesti


2. Toisen asteen ammatillinen oppilaitos, joka järjestää tutkintokoulutusta, lyhytkoulutuksia räätälöidysti asiakkaan tarpeiden mukaisesti, korttikoulutuksia sekä työvoimapoliittista koulutusta sekä maahanmuttajien koulutuksia.


3. Pienen paikkakunnan lukio, joka toimii itsenäisesti eikä esim. osana koulutuskuntayhtymää.

Organisaatio nro 1 tarjoaa opiskelijoillensa uusitun moodle-oppimisympäristön, joka toimii huomattavasti paremmin kuin edeltäjänsä. Lisäksi käytössä on office-paketti, joka sisältää mm. Teamsin. MS Teams on hyvä sovellus esim. verkko-opiskelussa käytettäväksi mutta suurempiin kokouksiin se "taipuu" hiukan huonosti ja käytössä on myös zoom etäneuvottelu-sovellus, joka on hiukan tehokkaampi, vaikkakin ominaisuuksiltaan kovin samanlainen kuin Teams.

Teamsissa on helppo jakaa asioita ja tehdä esim. ryhmätöitä pitkällä aikavälillä. Lisäksi Teamsissa on erityisen helppokäyttöinen kokousmuistio-toiminto. Teams toimii sujuvasti office-paketin ohjelmilla. Amk:n käytössä on lisäksi Pakki-järjestelmä, jossa opiskelija voi suunnitella omia opintojaan, näkee omat suorituksensa ja ilmoittautuu kursseihin. Ymmärtääkseni Pakki on käytössä myös muissa ammattikorkeakouluissa ja palvelee tarkoitustaan hyvin.

Ammattikorkeakoulut eivät enää käytä opiskelijoidensa ohjaukseen niin paljon resurssia siitä syystä, että oletuksena on itseohjautuvuus. Ohjaus tapahtuu ainakin tässä esimerkkiorganisaatiossa lähestuslkoon vain ja ainostaaan sähköpostin ja zoomin / teamsin kautta ja tehtävät palautetaan moodleen. 

Organisaatio 1 on myös aktiivinen facebookissa ja instagramissa. Koulutushakujen lähestyessä "joka tuutista" tuupataan mainosta aiheesta. Lisäksi myös erilaisia täydennyskoulutuksia markkinoidaan aktiivisesti somessa. Someen tuotetaan sisältöä laadukkaasti ja harkitusti. Myös organisaation rehtorit pitävät omaa vlogia ajankohtaisista asioista opiskelijoille.

Haku koulutuksiin tapahtuu myös organisaation www-sivuston kautta ja mielestäni se toimii hyvin. Kuitenkin tietoa pitäisi päivittää huomattavasti useammin, sillä vanha tieto sekoittaa käyttäjää ja aina ei voi olla varma, onko tieto ajantasalla.

Organisaatio 2 on melko perinteinen, mutta freesi ammattioppilaitos, joka toimii useammalla paikkakunnalla. Heidän käytössään on wilma-järjestelmä, kuten myös organisaatiossa nro 3. Lisäksi he käyttävät aktiivisesti moodle-järjestelmäänsä, mutta se on melko vanhanaikainen ja opettajalle raskas/rakas. Koulutusalakohtaisesti tässä organisaatiossa käytetään myös esim. facebookia markkinoinnissa mutta hyvin vähän jos vertaan esim. organisaatioon numero 1. Ammatillisessa oppilaitoksessa somen käytön määrä vaihtelee hyvin paljon ja uskon sen liittyvän voimakkaasti opettajien omaan osaamiseen. Omassa organisaatiossani (joka on myös ammatillinen oppilaitos) olen huomannut, että lähes kaikilla on tahtotila oppia käyttämään somea ja hyödyntämään sitä. Taito ei vain aina riitä ja tällöin esim. instagramissa sisältö ei aina anna kovin ammattimaista kuvaa julkaisijasta sekä työnantajastamme.


Organisaatiossa nro 2 on hyvin kirjava tapa opettaa ja ohjata ryhmiä. Osa opettajista käyttää whatsappia, facebookia, instaa ja työpaikoilla järjestettävässä koulutuksessa mm. pinterestiä. Ryhmänohjaukseen on käytössä facebook ja lisäksi käytetään blogia tehtävänantoihin sekä palautuksiin.


Organisaatio 3 on hyvin vanhanaikainen ja käyttää moodlea sekä wilmaa. Facebook sekä instagram ovat hyvin vähällä käytöllä ja sähköinen materiaali rajoittuu tosiaan moodleen. Jopa lukion www-sivut ovat hyvin luotaantyöntävät eivätkä anna mitenkään houkuttelevaa kuvaa oppilaitoksesta. Jos vertaan tätä lukiota vaikkapa Lahdessa toimivaan musiikkilukioon niin äkkiä voisin kuvitella niiden toimivan eri vuosikymmenillä. Tässä organisaatiossa käytetään lähestulkoon vain ja ainoastaan wilmaa ryhmien ohjaamiseen ja tehtäviä opiskelijat tekevät vielä työkirjoihin ja vihkoihin. Diginatiivit opiskelijat saattavat itsekin pitää tätä organisaatiota vanhahtavana juurikin henkilöstön someosaamisen puutteiden vuoksi.


Tällä lukiolla on todella vähän näkyvyyttä somessa eikä koulutustarjontaa, vaihto-opiskelua tai muutakaan hohdokasta markkinoida missään. Sähköpostia toki käytetään mutta tämä lukio vaikuttaa surkealta yksintoimijalta eikä verkostoyhteistyötä juurikaan tehdä.


Summa summarum
Kaikissa kolmessa organisaatiossa on käytössä office-ohjelmat ja ne toimivat koska oletuksena on, että kaikki käyttöjärjestelmät ovat windows-pohjaisia ja näinollen keskustelevat keskenään. Silti officen omaa pilvipalvelua ei osata kaikissa organisaatioissa hyödyntää vaan käytetään mielummin esim. moodlea, toki osassa myös tietoturvasyistä.


Organisaatiot 1-2 käyttävät markkinointiinsa sosiaalista mediaa ja kaikilla kolmella on moodle käytössä jossakin muodossa. Kuitenkin sosiaalisen median näkyvyydessä on isoja eroja ja myös sisällön laatu vaihtelee paljon. Kahden ensimmäisen organisaation www-sivut ovat freesit ja kivan näköiset, mutta vain yhdellä on käytössään chat-toiminto, joka helpottaa käyttäjää löytämään etsimänsä tiedon - sitähän nimittäin jokaisen organisaation sivustoilla riittää. Wilman käyttö on hyvin erilaista ja organisaatio nro 1 ei käytä ko. sovellusta lainkaan.


Oppilaitosorganisaatioissa on hyvin kirjavia käytäntöjä kaiken kaikkiaan. Mielestäni se on hiukan outoa, sillä kuitenkin opiskelijoilta vaaditaan digiajan osaamista ja somen tuntemusta työelämässäkin joten miksi opettajilta ei vaadita sitä? Digiloikka ja some koetaan kuormittavina ja niistä nillitetään paljon mutta opittaisiinko opettajina pikkuhiljaa näkemään somea mahdollisuutena tehostaa esim. ryhmänohjausta ja opetusta sekä toisaalta opettaa rajaamatta opetuksen aikaa ja paikkaa? Itse uskon, että asenne ratkaisee.

Oppimistehtävä 1a

Sosiaalisen median sovelluksiin tai ympäristöihin tutustuminen

Opiskelumateriaalistamme löytyy sosiaalisesta mediasta seuraava määritelmä:

"Sosiaalinen media tarkoittaa sovelluksia, jotka perustuvat joko kokonaan käyttäjien tuottamaan sisältöön tai joissa käyttäjien tuottamalla sisällöllä ja käyttäjien toiminnalla on merkittävä rooli sovelluksen tai palvelun arvon lisääjänä. Sosiaalista mediaa voi tuottaa jo olemassa oleva yhteisö, tai yhteisö voi muodostua yksilöistä, jotka tuottavat sisältöä samaan palveluun. Sosiaalisen median käyttäjinä voi sen sijaan olla yksilöitä, jotka eivät kuulu yhteisöön, ja vain hyödyntävät sosiaalista mediaa."


Ajattelen, että em. määritelmän mukaan myös kaikki avoimen lähdekoodin ohjelmat (esim. linux tai wordpress) kuuluvat sosiaaliseen mediaan, sillä avoimen lähdekoodin ideana lyhykäisyydessään on että käyttäjät kehittävät ja jakavat niitä eteenpäin maksutta. Sosiaalisen median sovelluksia ja palveluita on jatkuvasti enemmän ja enemmän. Kaupassa käydessä on helppo tehdä kodin yhteinen kauppalista mobiilisti ja jokainen perheenjäsen voi helposti lisätä puutteet listaan ajasta ja paikasta riippumatta. Saman sovelluksen kautta voi seurata omia ostoja, kulutustottumuksia tai vaikka laittaa kauppialle viestiä uutuustuotetoiveista.


Itse käytän sosiaalista mediaa melko paljon mm. vapaa-aikana, harrastuksissa, kaupassa, työssä, opiskelussa jne. Sosiaalista mediaa on lähes kaikkialla. Mielestäni sosiaalinen media tarkoittaa kaikkea sellaista mediaa, jossa on tavalla tai toisella mahdollista vuorovaikuttaa ja tuottaa sisältöä sähköisesti. Päivittäin käytän facebookia, twitteriä, instagramia, whatsappia, bloggeria, moodlea, wilmaa, teamsia, sekä sähköpostia. Lähes päivittäin käytän lisäksi skypeä, kahootia, padletia, thinglinkiä, wordpressiä, omakantaa/omamehiläinen-palvelua, tougo-päiväkotijärjestelmää, op-mobiilipalvelua, s-mobiilia, snapchatia sekä Telia Dot - liittymäsovellusta. Satunnaisesti käytän woltia, spotifyta, e-kirjapalveluita ja muita viihdepalveluita kuten erilaisia pelejä.


Sisareni suositteli minulle entuudestaan tuntematonta desing-ohjelmaa nimeltä Canva. Pohdin, että se voisi korvata opetuksessa toisinaan käytettävän gimpin tai monimutkaisen photoshopin mutta tutustuessani ohjelmaan huomasin sen toimivan hiukan eritavalla kuin gimp tai photoshop. Canvassa on tarkoitus muokata omasta kuvasta sovelluksen tarjoaman pohjan ja värimaailman mukaan valmiita malleja esim. ruokalistoja, kutsukortteja jne. joten kyseinen sovellus toimii varmasti hyvänä lisänä tähän palettiin. Canva-ohjelmaan voi laittaa myyntiin pienellä rahalla omaa designia ja toisaalta sieltä saa pikkurahalla ostettua jonkun muun tekemää pohjaa. Ohjelma kuitenkin perustuu siihen, että se on ilmainen ja ns. "spesiaali design" maksaa sitten euron tai kaksi. Ohjelma voisi olla hyvinkin tarpeellinen esimerkiksi mainosten, käyntikorttien tai ruokalistojen tekemisessä joten aion varmastikin ottaa sen mukaan ainakin jonkin aineen opetukseen. Ohjelmaan voi kirjautua google-tilillä ja facebook-tunnuksilla joten siltäkin osin se sopisi opetuksessa käytettäväksi. Ohjelmaan pääsee kirjautumaan täältä: https://www.canva.com/fi_fi/

Canvasta on myös maksullinen yritysversio jota käyttää moni Suomessakin vaikuttava yritys mm. Remax. Ideana on, että esim. franchising-yritys pystyy luomaan helposti oman brändinsä värimaailmoihin luotua materiaalia helposti. Canvan sivuilta löytyy infoa sen verran että sitä käyttää yli 10 miljoonaa ihmistä 179 maassa. Omasta kokemuksestani voin sanoa, että tämä ohjelma on käytössä monessa ammattikorkeakoulussa ainakin palvelumuotoilun opinnoissa.


Toinen mielenkiintoinen sovellus peepl ryhmätyö-sovellus, jossa voi viestiä, tiedottaa, tehdä aikatauluja, tehdä omia ryhmiä, pitää kokouksia ja jakaa sisältöä. Olisi mielenkiintoista kokeilla toimisiko se opiskelijoiden kanssa ja vaikkapa facebookia paremmin. Tietääkseni peepl on käytössä monilla järjestöillä ja seuroilla, koska sen kautta pystyy myös esim. keräämään jäsenmaksuja. Peepl-sovelluksesta on kovin vähän tietoa saatavilla, ehkäpä siksi että se on melko uusi ja alunperin Belgialainen yritys. Sivustolta löytyy sitä käyttävien yhdistysten logoja ja niihin kuuluu mm. lions club ja round cirkle ja käyttäjistä voimme päätellä sovelluksen olevan kuitenkin kansainvälisesti melko laajalla käytössä. Sivusto löytyy täältä https://www.peepl.io/en/
Peepl-sovellus on 30 päivää maksuton ja sen jälkeen maksullinen.

Peepl ei tiettävästi ole käytössä kenelläkään näistä, ehkäpä siksi, että se on suunniteltu lähtökohtaisesti seurojen ja klubien käyttöön. Itse kuitenkin haluaisin ajatella "boksin ulkopuolelta" ja ottaa käyttöön omaan työhöni esim. 3 kk kestäviin lyhytkoulutuksiin peepl-sovelluksen sillä sinne voi ajastaa tehtävänannot samaan tapaan kuin blogissa tai facebookissa, rajata käyttäjät, palauttaa tehtävät, sitä kautta voi viestiä jne. Facebook ja blogi yhdessä ajavat saman asian, mutta jos koulutus kestää n. 3 kk ja osallistujien ikähaarukka on välillä 20-60 niin tarvitsisin käyttööni jonkun sellaisen järjestelmän, joka on nopea ja helppokäyttöinen eikä vaadi esim. google-tiliä tai facebook-tiliä.
Jos jollakin lukijalla on tiedossa tämänkaltainen sovellus / ympäristö, niin vinkatkaa ihmeessä!


Työyhteisössä tulee sosiaalisen median käytöstä olla selkeät säännöt ja tietoturva tulee huomioida gdpr-lain edellyttämällä tavalla. Omassa työpaikassani jokainen työntekijä on ollut velvollinen suorittamaan tietoturvatestin ja sen avulla varmistetaan, että jokainen varmasti ymmärtää oman vastuunsa mm. sosiaalista mediaa käyttäessään. Laki turvaa toki jonkin verran työnantajan selustaa sosiaalisen median armottomassa maailmassa, mutta mielestäni on melko pelottavaa miten nopeasti tiedot somen kautta leviävät.


Olen seurannut mielenkiinnolla muutaman viikon mediassa voimakkaasti esillä ollutta epäkohtaa lastensuojeluun liittyen. Sosiaalisessa mediassa tällä uutisoinnilla on "herkuteltu" ja kommenttiosioihin on yllättäen ilmestynyt henkilöiden nimiä ja kuvattu sukupuuta erään perhekodin toimijoihin liittyen. Sosiaalisessa mediassa tulee olla hyvinkin tarkkana ja varuillaan.


Nykyisin on olemassa erilaisia vakuutuksia jotka pyrkivät auttamaan kyseenalaisen tiedon tai / ja identiteettivarkauksien poistamiseen internetisä. Olisi ihan mielenkiintoista nähdä miten tuollaiset todellisuudessa toimii, mutta rohkenen epäillä, että yrityksen ollessa kyseessä, on palkattava ihan oma it-osaaja töihin eikä vakuutuksista ole apua.

Sosiaalinen media työyhteisöjen työvälineenä

Tervehdys täältä Hämeestä!

Kurssia täällä aloittamassa YAMK-tradenomiopiskelija Tiina. Aloitin opintoni syksyllä Hamkissa ja 

oli iloinen yllätys löytää Campus Onlinen kautta tämä kurssi. Tavoitteeni on valmistua mahdollisimman pian joten mukavaa, että saa tehdä vapaasti valittavia opintoja itsenäisesti omaan tahtiin tätä kautta. Some on monipuolisesti päivittäisessä käytössä työssä ja vapaalla joten innolla odotan, josko täältä saisi lisävinkkejä somen hyödyntämiseen.

Opiskeluiloa toivotellen: 

Tiina