Oppimistehtävä 1 c

Sosiaalisen median sovellusten hyödyntäminen omalla alalla

Työssäni opettajana teen paljon verkostoyhteistyötä ja näin ollen pidän itseäni kohtalaisena some-osaajana jo ihan senkin vuoksi, että käytän opiskelijoiden ohjaamiseen paljon sosiaalisen median välineitä. Snapchat, facebook. instagram, twitter, youtube, whatsapp, padlet, kahoot, teams, skype, moodle, blogi, sähköposti ym. you name it! Sosiaalinen media edesauttaa toki opiskelijan tavoittamista hänen omalla mukavuusalueellaan mutta opettajana tulee osata käyttää kaikkia sovelluksia ja koittaa pysyä "ajan hermolla". Joskus huomaan kyllä olevani jo vanhaa genreä, koska käytän esim. facebookia aktiivisemmin kuin instagramia, mutta toisaalta oma sosiaalinen verkostoni on aktiivisempi facebookissa kuin instassa.

Toisinaan ideointiin hyödynnän workflow-sovellusta, jota on myös mahdollista käyttää esim. ryhmätöissä. Googlen tarjoamat dokumenttipohjat esim. google driven kautta jaettuna toimivat joissakin tilanteissa, mutta ovat jo hiukan "vanhanaikaisia". Sähköiset ryhmäsovellukset ovat poistaneet tulostuksen tarpeen opettajan työssä lähes kokonaan.

Jonkin vähemmän hohdokkaan aiheen opettaminen sujuu mukavasti jos hyödyntää esim. kahoot-pelisovellusta. Sinne voi itse tehdä tietovisan käsiteltävästä aiheesta ja opiskelijat voivat pelata sitä. Toisaalta opiskelijat voivat myös itse rakentaa tietovisan käsiteltävästä aiheesta ja tylsä aihe voi tuntua huomattavasti mukavammalta ja kiinnostavammalta tällä tavoin.

Monesti opettajilta odotetaan jopa sujuvaa digitaitoa ja valitettavasti paljon puhuttu digiloikka peruskouluissa vie paljon aikaa ja resursseja niille, joilla digitaidot eivät vielä ole sillä tasolla, että niitä kykenisi opettamaan diginatiivien sukupolvelle, vaan leikkisästi voisi ajatella että flipped classroom onkin tässä tapauksessa flibbed teacher. Itse toimin toisen asteen opettajana ja siinä erityisen tärkeää on pysyä kärryillä ja käyttää samoja välineitä opiskelijoiden kanssa. Omaa osaamista on päivitettävä aktiivisesti ja kokeiltava jatkuvasti uusia sovelluksia ja medioita.

Vapaa-ajallani sosiaalista mediaa käytän toki em. sovellusten muodossa, mutta esim. pinterestiä käytän enemmän vapaa-aikana kuin työssä. Urheiluseuroilla voi olla käytössään erityyppisiä mobiilisovelluksia kuten my club, jopox tai padio, joiden avulla on helpompi pitää seuran jäseniin ja heidän huoltajiinsa yhtyttä, ilmoittaa treenivuorot, treenipaikat sekä sopia erilaisista asioista. Laskutuskin onnistuu joidenkin em. sovellusten kautta. Omassa seurassani kuntonyrkkeilyn ohjausvuorot jaetaan hiukan vanhanaikaisesti googledocsin kautta, mutta näin varmistetaan, että kaikki käyttäjät varmasti saavat infon ja osaavat käyttää ko. sovellusta.

Omassa arjessa vahvasti kulkevat mukana lasten päivähoitosovellus tougo, jossa varataan hoitoajat, ilmoitetaan viikko-ohjelmat ja poissaolot, viestitetään päivähoidon ryhmän kanssa ja saan sinne myös valokuvia lasten päivästä. Myös erilaiset terveydenhuollon tietokannat ovat käytössäni ja niihin sisältyvät chat-palvelut ovat niin ikään sosiaalisen median välineitä.

Yleisellä tasolla ajattelen, että yritykset ja yhteisöt käyttävät sosiaalista mediaa kertoakseen toiminnastaan, saadakseen näkyvyyttä ja markkinoidakseen toimintaansa, mutta ennen kaikkea vapauttakseen voimavaroja ydintehtävänsä hoitamiseen. Some tarjoaa yrityksille paljon loistavia mahdollisuuksia luoda esim. yhteistyöverkostoja ja toisaalta myös saada uusia asiakkaita. Seuraamalla oman alansa sosiaalista mediaa, pysyy kärryillä kilpailijoista ja toisaalta pystyy ehkäpä kehittämään omaa toimintaansa paremmaksi ja tehokkaammaksi.

Ajattelen, että sosiaalinen media lisää yhteisöllisyyttä ja toisaalta hämärtää voimakkaasti rajaa työn ja vapaa-ajan välillä. Sosiaalinen media voi näin olla yhteisölle yhtäaikaisesti uhka ja mahdollisuus. Teen opinnäyteytötä työnantajamielikuvasta ja yhteisölle sosiaalinen media voi toimia erinoimaisena välineenä esim. rekrytoinnissa ja juuri työnantajamielikuvan kohottajana niin sisäisesti kuin ulkoisestikin.

Sosiaalinen media mahdollistaa helposti verkostoyhteistyön esim. oppilaitostasolla voidaan tehdä benchmarkkausta huomattavan paljon helpommin kun tiedetään mitä muualla tehdään. Kun toimintaa tehdään näkyväksi, kehittyy kilpailijat ja sitä kautta oma yritys tai yheisö. Hyvänä esimerkkinä verkostoyhteistyön hyödystä voisin ajatella kiltakoulumallia, joka lähti alunperin yksittäisen opettajan ajatuksesta tehdä asioita toisin. Nyt erilaisia ammattikoulu-kiltoja on jo todella monta ja heillä on omat verkostonsa nimenomaan sosiaalisessa mediassa. Kiltakouluista löytyy lisätietoa kiinnostuneille täältä: http://kiltakoulut.weebly.com/

Tulipas tässä mieleeni, että työelämän "tinderille" voisi olla kysyntää.. Mielessäni on sellainen sovellus, joka voisi löytää tarvittavia yhteistyökumppaneita toteuttamaan monialaisesti jotakin projektityötä tai yrittäjyyttä.. käyttäjä voisi rajata yritykset toimialan tai sijainnin mukaan ja toisaalta löytäisi ehkä suositusten mukaan uusia toimijoita haluamiltaan aloilta.. ehkäpä joku vielä tällaisenkin toteuttaa.

Edelleen jatkan samalla ajatuksella kuin äskeisessä tehtävässä: asenne ratkaisee!