Yritysten, organisaatioiden tai järjestöjen sosiaalisen median käyttäminen
Valitsin tarkasteltavaksekseni tähän tehtävään kolme koulutusorganisaatiota, sillä toimin itse opettajana toisen asteen koulutuksessa ja aihe on hyvin kiinnostava. En valinnut tarkasteluun kuitenkaan aiemmassa tehtävässä esittelemiäni uusia sovelluksia, koska ne kiinnostavat minua itseäni opettajana, mutta eivät ole kovin yleisesti käytössä. Tässä tehtävässä olisi ollut helppo valita tarkasteluun vaikkapa facebook, mutta jotta tästä tehtävästä olisi minulle ammatillisesti jotakin hyötyä niin päätin tutkia millaisia sosiaalisia medioita eri oppilaitosorganisaatioissa kätyetään.Nimeän blogiini nämä 3 organisaatiota numeroin.
1. Ammattikorkeakoulu, joka kouluttaa monialaisesti ja järjestää myös verkkokoulutusta tutkintotavoitteisesti
2. Toisen asteen ammatillinen oppilaitos, joka järjestää tutkintokoulutusta, lyhytkoulutuksia räätälöidysti asiakkaan tarpeiden mukaisesti, korttikoulutuksia sekä työvoimapoliittista koulutusta sekä maahanmuttajien koulutuksia.
3. Pienen paikkakunnan lukio, joka toimii itsenäisesti eikä esim. osana koulutuskuntayhtymää.
Organisaatio nro 1 tarjoaa opiskelijoillensa uusitun moodle-oppimisympäristön, joka toimii huomattavasti paremmin kuin edeltäjänsä. Lisäksi käytössä on office-paketti, joka sisältää mm. Teamsin. MS Teams on hyvä sovellus esim. verkko-opiskelussa käytettäväksi mutta suurempiin kokouksiin se "taipuu" hiukan huonosti ja käytössä on myös zoom etäneuvottelu-sovellus, joka on hiukan tehokkaampi, vaikkakin ominaisuuksiltaan kovin samanlainen kuin Teams.
Teamsissa on helppo jakaa asioita ja tehdä esim. ryhmätöitä pitkällä aikavälillä. Lisäksi Teamsissa on erityisen helppokäyttöinen kokousmuistio-toiminto. Teams toimii sujuvasti office-paketin ohjelmilla. Amk:n käytössä on lisäksi Pakki-järjestelmä, jossa opiskelija voi suunnitella omia opintojaan, näkee omat suorituksensa ja ilmoittautuu kursseihin. Ymmärtääkseni Pakki on käytössä myös muissa ammattikorkeakouluissa ja palvelee tarkoitustaan hyvin.
Ammattikorkeakoulut eivät enää käytä opiskelijoidensa ohjaukseen niin paljon resurssia siitä syystä, että oletuksena on itseohjautuvuus. Ohjaus tapahtuu ainakin tässä esimerkkiorganisaatiossa lähestuslkoon vain ja ainostaaan sähköpostin ja zoomin / teamsin kautta ja tehtävät palautetaan moodleen.
Organisaatio 1 on myös aktiivinen facebookissa ja instagramissa. Koulutushakujen lähestyessä "joka tuutista" tuupataan mainosta aiheesta. Lisäksi myös erilaisia täydennyskoulutuksia markkinoidaan aktiivisesti somessa. Someen tuotetaan sisältöä laadukkaasti ja harkitusti. Myös organisaation rehtorit pitävät omaa vlogia ajankohtaisista asioista opiskelijoille.
Haku koulutuksiin tapahtuu myös organisaation www-sivuston kautta ja mielestäni se toimii hyvin. Kuitenkin tietoa pitäisi päivittää huomattavasti useammin, sillä vanha tieto sekoittaa käyttäjää ja aina ei voi olla varma, onko tieto ajantasalla.
Organisaatio 2 on melko perinteinen, mutta freesi ammattioppilaitos, joka toimii useammalla paikkakunnalla. Heidän käytössään on wilma-järjestelmä, kuten myös organisaatiossa nro 3. Lisäksi he käyttävät aktiivisesti moodle-järjestelmäänsä, mutta se on melko vanhanaikainen ja opettajalle raskas/rakas. Koulutusalakohtaisesti tässä organisaatiossa käytetään myös esim. facebookia markkinoinnissa mutta hyvin vähän jos vertaan esim. organisaatioon numero 1. Ammatillisessa oppilaitoksessa somen käytön määrä vaihtelee hyvin paljon ja uskon sen liittyvän voimakkaasti opettajien omaan osaamiseen. Omassa organisaatiossani (joka on myös ammatillinen oppilaitos) olen huomannut, että lähes kaikilla on tahtotila oppia käyttämään somea ja hyödyntämään sitä. Taito ei vain aina riitä ja tällöin esim. instagramissa sisältö ei aina anna kovin ammattimaista kuvaa julkaisijasta sekä työnantajastamme.
Organisaatiossa nro 2 on hyvin kirjava tapa opettaa ja ohjata ryhmiä. Osa opettajista käyttää whatsappia, facebookia, instaa ja työpaikoilla järjestettävässä koulutuksessa mm. pinterestiä. Ryhmänohjaukseen on käytössä facebook ja lisäksi käytetään blogia tehtävänantoihin sekä palautuksiin.
Organisaatio 3 on hyvin vanhanaikainen ja käyttää moodlea sekä wilmaa. Facebook sekä instagram ovat hyvin vähällä käytöllä ja sähköinen materiaali rajoittuu tosiaan moodleen. Jopa lukion www-sivut ovat hyvin luotaantyöntävät eivätkä anna mitenkään houkuttelevaa kuvaa oppilaitoksesta. Jos vertaan tätä lukiota vaikkapa Lahdessa toimivaan musiikkilukioon niin äkkiä voisin kuvitella niiden toimivan eri vuosikymmenillä. Tässä organisaatiossa käytetään lähestulkoon vain ja ainoastaan wilmaa ryhmien ohjaamiseen ja tehtäviä opiskelijat tekevät vielä työkirjoihin ja vihkoihin. Diginatiivit opiskelijat saattavat itsekin pitää tätä organisaatiota vanhahtavana juurikin henkilöstön someosaamisen puutteiden vuoksi.
Tällä lukiolla on todella vähän näkyvyyttä somessa eikä koulutustarjontaa, vaihto-opiskelua tai muutakaan hohdokasta markkinoida missään. Sähköpostia toki käytetään mutta tämä lukio vaikuttaa surkealta yksintoimijalta eikä verkostoyhteistyötä juurikaan tehdä.
Summa summarum
Kaikissa kolmessa organisaatiossa on käytössä office-ohjelmat ja ne toimivat koska oletuksena on, että kaikki käyttöjärjestelmät ovat windows-pohjaisia ja näinollen keskustelevat keskenään. Silti officen omaa pilvipalvelua ei osata kaikissa organisaatioissa hyödyntää vaan käytetään mielummin esim. moodlea, toki osassa myös tietoturvasyistä.
Organisaatiot 1-2 käyttävät markkinointiinsa sosiaalista mediaa ja kaikilla kolmella on moodle käytössä jossakin muodossa. Kuitenkin sosiaalisen median näkyvyydessä on isoja eroja ja myös sisällön laatu vaihtelee paljon. Kahden ensimmäisen organisaation www-sivut ovat freesit ja kivan näköiset, mutta vain yhdellä on käytössään chat-toiminto, joka helpottaa käyttäjää löytämään etsimänsä tiedon - sitähän nimittäin jokaisen organisaation sivustoilla riittää. Wilman käyttö on hyvin erilaista ja organisaatio nro 1 ei käytä ko. sovellusta lainkaan.
Oppilaitosorganisaatioissa on hyvin kirjavia käytäntöjä kaiken kaikkiaan. Mielestäni se on hiukan outoa, sillä kuitenkin opiskelijoilta vaaditaan digiajan osaamista ja somen tuntemusta työelämässäkin joten miksi opettajilta ei vaadita sitä? Digiloikka ja some koetaan kuormittavina ja niistä nillitetään paljon mutta opittaisiinko opettajina pikkuhiljaa näkemään somea mahdollisuutena tehostaa esim. ryhmänohjausta ja opetusta sekä toisaalta opettaa rajaamatta opetuksen aikaa ja paikkaa? Itse uskon, että asenne ratkaisee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti